Historiaa
Vaajakosken Kuohun painijat tekevät historiaa joka päivä, tältä sivulta voit kurkistaa yli 80-vuotiaan painijaoston historiaan nykyhetkestä aina 1930-luvulle saakka.
2016
Vaajakosken Kuohun Rasmus Peltola edusti Suomea juniorien painin EM-kisoissa 21.-26.6. Romanian Bukarestissa.
8.-9.4.2016 Vaajakoskella painittiin taas pitkästä aikaa SM-mitaleista, kun kisattiin painin kadettien, eli poikien, kreikkalais-roomalaisen painen SM-kilpailut.
2010
2010-luvulle tultaessa 90-luvulla syntyneet juniorit alkavat saavuttaa aikuisiän. Miska Suhonen on jo paininut aikuisten kisoissa mitalisijojen tuntumassa ja hieman nuoremmilla Rasmus Peltolalla, Iiro Piipolla sekä Niko Lambergilla on SM-mitali tai -mitaleja kadetti- tai juniorisarjoista. Rasmus keskittyy vapaaseen, kun taas Iiron ja Nikon päälajina on kreikkalais-roomalainen.
2000-luvun puolella syntyneistä kisaryhmän painijoista Riku Suhonen on napsinut jo useamman SM-mitalin kadettien kisoista. Rikun ohella 2000-lukulaisia kisaryhmässä edustavat Vilho Laukkarinen, Juho Lamberg, Matias Tuukkanen ja Nooa Parviainen, joilla kaikilla on vielä vaihteleva määrä nuorten kansallista arvokisakokemusta ja sitä myöten muun muassa aluemestaruus- ja KLL-mitaleja.
2000
2000-luvulla Kuohun painissa alkoi hiljaisempi kausi, kun "vanhoista" painijoista yksi toisensa jälkeen alkoi siirtyä työelämän pariin ja seura kärsikin valmentajapulasta. Leppäsen Erkki kuitenkin uskoi painin tekemiseen ja uuteen tulemiseen Kuohussa. Seuraan siirtyi Juha Virtasen valmentama Tuomo Mäntylä vuonna 2001 Alavudelta, joka painikin heti saman vuoden keväällä Kuohun järjestämissä miesten SM-kilpailuissa mestaruuden. Nämä kilpailut oli Erkki Leppäsen järjestämistä kilpailuista viimeiset ja ne ainoat jotka hän halusi aina järjestää. Erkki Leppänen nukkui pois seuran ja painin parista syksyllä 2002. 2002 vuoden alusta seuran toimintaan tuli mukaan Sivosen Jari, joka saikin painikoulun pyörimään paremmin kuin hyvin, sillä parhaimmillaan salilla oli käynyt yli 70 poikaa/tyttöä kokeilemassa lajia, joista parikymmentä jäikin lajin pariin. Jari vetikin painikoulua ansiokkaasti ja sai vedettyä mukaan Ami Lahtisen ja Mika Suhosen, jotka pyörittävät Kuohun painijaostoa edelleenkin Jarin vetäydyttyä pois seuratoiminnasta. Vuodesta 2001 eteenpäin Kuohun mainetta on ylläpitänyt Tuomo Mäntylä, joka on saavuttanut useita Suomen mestaruuksia ja EM-kilpailuissa kuudennen sijan, sekä MM-kisaedustuksen v. 2003, joissa sijoitus oli 12. Lisäksi Tuomo saavutti opiskelijoiden MM pronssia vuonna 2002 ja lukuisia kansainvälisien turnauksien mitali- ja pistesijoja. Unohtaa ei pidä uusia painikoululaisiakaan, sillä hekin ovat tuoneet seuralle mainetta kisoista mm. TUL:n mestaruuskilpailuiden mitali- ja pistesijoituksia, SM pistesijoja ja lukuisia piirinmestaruus mitaleita ja pistesijoja. Uudet valmentajat ovat innolla mukana järjestämässä kilpailuita ja seura onkin järjestänyt jo kahdet TUL:n Keski-Suomen piirinmestaruuskilpailut ja kahdet piirikunnalliset painikilpailut ja näiden lisäksi järjestetään joka kuukausi oman salin kuukausipainit.
Aikuisten osalta Tuomo Mäntylä oli 2003 edustamassa Suomea MM-kilpailuissa, jotka pidettiin Ranskassa.
Vuosina 2000- 2009 nuoret saavuttivat useita mitaleja TUL:n ja kansallisissa mestaruuskisoissa. Muun muassa Janette Lahtinen oli koululiikuntaliiton suomenmestaruuskilpailuissa toinen keväällä 2009. Iiro Piippo paini koululiikuntaliiton mestariksi syksyllä 2009 ja Rasmus Peltola KLL:n hopealle keväällä 2008. Lisäksi Kuohun painijat ovat 2000 luvulla saavuttaneet useita TUL:n mestaruuksia, roppakaupalla piirinmestaruuksia, sekä menestyneet hyvin ikäryhmiensä kilpailuissa Suomessa.
1990
Paini jatkoi ansiokkaita perinteitään 1990-luvulla. Vaajakosken liikuntahallilla harjoituksissa kävi säännöllisesti 15-30 poikaa ja miestä. Valmentajina toimi 1990-luvun alussa Seppo Kuikka sittemmin Erkki Leppänen, Mauno Kovanen, Sami Salminen, Petri Pasanen ja päävalmentajana Juha Virtanen. Vaajakosken Kuohulla on ollut 1990-luvulla neljä maajoukkuepainijaa: Sami Salminen, Kimmo Itvola, Hannu Vaskelainen ja Juha Virtanen. 1990-luvun painijoita olivat myös Koljosen veljekset (Jussi, Ville ja Kosti), Palmin veljekset (Timitri ja Jarkko), Teuvo Kovanen ja Petri Autio. Painijat saavuttivat 1990-luvulla useita SM- ja TUL-mestaruuksia, sekä PM ja MM tason mitaleita ja sijoituksia kuuden parhaan joukkoon kansainvälisillä molskeilla. Kuohun painijaosto on järjestänyt 1990-luvulla lukuisia suuria painikilpailuja Vaajakosken liikuntahallissa. TUL:n mestaruuskilpailut kr-painissa 1990, joissa Kuohun painijat Hannu Vaskelainen (52 kg) ja Juha Virtanen (62 kg) voittivat mestaruuden. Vuonna 1993 oli vuorossa Kutsupainit, johon osallistui Suomen parhaat painijat, mukana seuran parhaimmisto Juha Virtanen, Sami Salminen, Hannu Vaskelainen, Teuvo Kovanen ja Timitri Palmi. TUL:n vapaapainin mestaruuskilpailut pidettiin 1994, sekä TUL:n painin mestaruuskilpailut nuorten ja miesten osalta 1995. Nuorten alle 20-vuotiaiden Pohjoismaiden mestaruuskilpailut pidettiin 1996, sekä poikien SM-kilpailut 1997. Miesten Pohjoismaiden mestaruuskilpailut saatiin järjestettäväksi 1998, joihin osallistui pohjoismaiden lisäksi myöskin Eesti, Liettua ja Latvia. 1999 järjestettiin Finlandia Open, joka on kansainvälisen painiliiton FILA:n A-turnaus. Turnaus kokosi painijoita viidestätoista maasta, mukana oli MM- ja Olympiatason mitalisteja. Painiliitto perusti SM-Superliigan 1998, jossa oli mukana 14 joukkuetta. Vaajakosken Kuohu osallistui joukkueella: Sami Salminen 54 kg, Kimmo Itvola 58 kg Terho Kettunen 63 kg, Rasoulin 69 kg, Juha Virtanen 76 kg ja Juha Ahokas +85 kg, lisäksi liigaan osallistui Tuomo Mäntylä, Petteri Nenonen, Petri Pasanen, Ari Härkänen ja Marko Asell. Joukkueen valmentajana toimi Erkki Leppänen ja joukkueen johtajina Hannu Kylmänen ja Matti Pöppönen. Joukkue saavutti ensimmäisenä vuotenaan SM hopeaa. Seuraavana vuonna 1999 SM-superliigaan pääsi kahdeksan joukkuetta, Vaajakosken Kuohun joukkueen sijoitus oli viides.
1980
1980-luvulla Kuohun painijoiden valmentajana toimi Seppo Kuikka ja saavutuksista vastasi Juha Virtanen, Markku Tahvanainen, Jari Tikka, Ari Tikka, Tuomo Putkonen, Harri Petrow, Jouni Manninen, Pasi Tarvainen, Juha Kotilainen, Janne Kähkönen, Hannu Vaskelainen, Petri Pasanen, Sami Salminen……. Tämä porukka toi Kuohulle lukuisia piirinmestaruuksia, TUL:n mestaruuksia ja vuonna 1984 nuorten TUL:n joukkuekilpailuissa 2. sijan vapaapainissa, suomenmestaruuksia, kansainvälisien turnauksien palkintosijoja, arvokilpailujen mitaleita jne. 1980-luvun kirkkain tähti oli ehdottomasti Juha Virtanen, joka kuului maajoukkueen vakiokalustoon niin junioreissa, kuin miehissäkin. Juha Virtanen paini nuorten (20 v.) MM-kilpailuissa hopeaa vuonna 1988, oli miesten EM-kilpailuissa kuudes, voitti PM-kilpailut 1989.
1970
1970-luvulla jatkui "lamakausi", mikä tosin alkoi näyttää elpymisen merkkejä 1970-luvun loppupuolella.
1960
1960-luvulla seura eli "lamakautta", mikä suuresti vaikeutti varsinkin painin harrastamista harjoitustilojen puutteen vuoksi
1950
1950-luvulla paini jatkoi hyvin pitkälti samaan tyyliin kuin 1940-luvulla.
1940
Kuohu oli 1940-luvulla TUL:n paras painiseura, jolloin seuralla oli kansainvälisestikin menestyviä painijoita. Nimet Kataja, Markkanen, Virtanen ja Kotiranta tunnettiin laajasti Vaajakosken ulkopuolellakin.
1930
Vaajakosken Kuohu oli 1930-luvulla toiminnallisesti melko yksipuolinen seura. Lajeina oli vuosikymmenen alkupuolella paini, sekä loppupuolella myös naisvoimistelu. Ensimmäiset kansalliset painikilpailut Kuohu järjesti heti perustamisvuoden kesällä ja seuran edustuskelpoisia painijoita kävi alusta alkaen kilpailumatkoilla piirin ulkopuolellakin. Kilpailuja järjestettiin 2-3 vuodessa. Ensimmäiset suuremmat arvokilpailut pidettiin talvella 1932, jolloin seura sai järjestettäväkseen piirinmestaruuskilpailut. TUL:n 2. liittojuhlilla vuonna 1934 oli Kuohua edustamassa viisi painijaa. 1930-luvun kovia painijoita olivat Bastmanin veljekset, Poikolaiset, Ville Hiekkanen ja Alex Hänninen. Loppupuolella vuosikymmentä kärkinimiä olivat Viljo Kotiranta, Arvo Peipponen, ml;inö Saviainen. Mieluinen harjoittelupaikka Kuohun painijoilla oli "kämppä", jonne kahdesti viikossa kokoontui jopa 30 niskanvääntäjää.