Historiaa

Seuran historiaa

 

Vaajakosken Kuohun edeltäjä Haapakosken Jyry perustettiin 1913 ja seura oli ennen kaikkea kuulu painiseura. Voimistelua harrastivat sekä naiset että miehet (miehet sauvavoimistelua ja telinevoimistelua ja naiset perinteistä naisvoimistelua), kilpailuja järjestettiin myös hiihdossa ja yleisurheilussa. Seuran toiminta kuitenkin vähitellen hiipui ja vuonna 1916 seura päätettiin lakkauttaa toistaiseksi. Uusi voimistelu- ja urheiluseura Haapakosken Jyske perustettiin todennäköisesti vuonna 1920. Jyske liittyi heti vuonna 1919 perustettuun Työväen Urheiluliittoon (TUL). Jyske ei ollut Jyryn tavoin Työväenyhdistyksen alainen, vaan se toimi itsenäisenä seurana. Seurassa harrastettiin painia, voimistelua, nyrkkeilyä, hiihtoa ja yleisurheilua. Seura joutui lapualaisvainojen kohteeksi ja sen toiminta lakkautettiin oikeuden päätöksellä 1931.

Voimistelu- ja liikuntaseura Vaajakosken Kuohun perustava kokous pidettiin työväentalolla 14.2.1930. Kuohua syytettiin lakkautetun Jyskeen toiminnan jatkamisesta, mutta syytteet eivät johtaneet seuran lakkauttamiseen. Kuohussa harrastettiin alkuaikoina painia, naisvoimistelua ja yleisurheilua, seura oli TUL:n paras painiseura 40-luvun puolivälissä. Lajivalikoimassa ei 1950-luvulla tapahtunut olennaisia muutoksia. Vuosikymmenen loppupuolella uutena harrastuksena tuli jääkiekko Kuohun ohjelmistoon.

1960-luvun alussa seuralla oli vaikeuksia harjoitustilojen saamisessa. Puute lamaannutti erityisesti painiharrastuksen. Suosikkilajiksi kohosi jääkiekko. Yleisurheilussa määrätietoinen harjoittelu tuotti tulosta. Hiihtoharrastus elpyi, ja jalkapalloa pelattiin säännöllisesti. Voimistelussa valmennettiin tyttöjoukkueita. Jääkiekko päättyi Kuohussa 1969, jolloin paikallisten seurojen Kuohun ja Pandan jääkiekkoilijoille perustettiin oma seura Vaajakosken Pelikaanit.

1970-luvun alkupuolella Kuohun toiminta eli lamakauttaan. Vuodesta 1977 lähtien toiminnassa alkoi uusi nousukausi, merkittävä ansio toiminnan nousulle kuuluu Huugo Monoselle, joka valittiin seuran puheenjohtajaksi vuosina 1976-77, sekä Eino Hentuselle, joka toimi puheenjohtajana 1978-79.

Vuonna 1980 vietettiin seuran 50- vuotisjuhlia. Kuohu oli erittäin elinvoimainen ja monopolinen urheiluseura. Seurassa harrastettiin yleisurheilua, nais– ja tyttövoimistelua, jalkapalloa, lentopalloa, painia, uintia, hiihtoa ja suunnistusta, mutta vuonna 1982 suunnistusjaostoa ei enää valittu. Vuonna 1881 Kuohu teki Jyskän Ryhdin kanssa sopimuksen, jonka mukaan Ryhdille keskitetään hiihto ja Kuohulle yleisurheilu. Yhteistyö Jyskän Ryhdin kanssa laajeni 1980-luvun loppupuolella. Järjestettiin yhdessä Savonmäen hiihdot, Huugon Holkkä, yleisurheilukilpailuja, joissa yhteistyö näkyi parhaiten. Kuohun toiminta siirtyi jaostopohjaiseksi 1980-luvun loppupuolella. Kullakin urheilulajilla on oma jaostonsa, joka on vastuussa sekä lajinsa toiminnasta, että myös taloudesta. Jaostojen ei kuitenkaan tarvinnut vastata toimintansa rahoituksesta kokonaisuudessaan. Vuonna 1989 jäsenmaksunsa maksaneita jäseniä Kuohussa oli 442.

1990-luvun alkupuolella urheiluelämässä elettiin muutoksen aikaa. Carl-Olaf Homenin johtama työryhmä kävi urheilujärjestöjen TUL:n ja SVUL järjestörakenteen perkaamiseen. Järjestöt uudistuivat tavallaan pakon edessä. Kyse ei ollut niinkään sekunneista eikä senteistä, vaan rahasta. Lama leikkasi valtionapuja, lisäksi SVUL:n velat painoivat päälle. Lopullisilla ratkaisuilla oli kiire. Maan hallitus teki periaatepäätöksen leikata vuoden aikana yli 200 miljoonaa markkaa liikuntakulttuurin määrärahoja. TUL joutui hallituksen toimenpiteiden seurauksena luopumaan huippu-urheilusta lähes tyystin.

 

Vaajakosken Kuohun toimintaan ratkaisut eivät merkittävästi vaikuttaneet, muuten kuin niin, että 1994 seura liittyi lajiliittojen jäseneksi lentopallon, yleisurheilun, painin sekä voimistelun osalta. Seuran toiminta 1990-luvulla oli suurien kilpailujen järjestämisen myötä myös lajivalikoiman ratinalisointia, sekä kuntoliikunnan kehittämistä, sillä Kuohu valittiin TUL:n valtakunnalliseen kuntoliikuntaprojektiin 1992. Seuran uimarit pärjäsivät aina SM-tasolla saakka, mutta toiminta hiipui vähitellen, lajin jäädessä kokonaan pois 1996. Jalkapallo siirrettiin vasta perustetulle FC-Vaajakoskelle 1994 ja lentopallo jatkoi ainoastaan harrastetasolla vuodesta 1996.

Päälajeiksi 1990-luvun loppupuolella muodostuivat paini, voimistelu ja yleisurheilu.